Kirjahylly katonrajaan

On siitä jo reilu vuosi kun siirsin kirjahyllyn pois olohuoneestamme, mielessäni tällainen hylly katonrajassa. Yksinkertainen ja kaunis, hylly ei vie lattiatilaa ja pölyjen pyyhkimisestä ei tarvitse huolehtia turhan usein. Eikä voi olla kovin vaikea toteuttaakaan ;) Kirjat jäivät boheemeihin pinoihin seinän vierelle odottamaan uutta paikkaansa. Huonejärjestyksen muuttuessa myös kirjapinot vaihteliivat paikkaa, mutta erinäisistä ajankäytöllisistä syistä (lue: ajan puutteesta) johtuen hyllyjä ei näkynyt. Kunnes eräänä päivänä kyllästyin pinoihin lopullisesti ja lähetin miehen ostamaan liimapuulevyä NYT eikä huomenna. Ja niin kotiutuivat meille 3 kpl 30cm leveitä 2m pitkiä liimapuulevyjä, jotka maalasimme kahtena iltana lasten nukkumaanmenon jälkeen keittiön pöydän päällä. Kun olimme retkeilleet koko perheen voimin rautakauppaan hankkimaan vielä hyllynkannattimia, saattoi projekti hyllyjen kiinnitys alkaa.

Tässä vaiheessa suunnitelmasta löytyi pieni ongelma, emme olleet ottaneet huomioon sitä että kaksi ovea ja yksi iso sisustusteksti rajoittavat aika paljon kannattimien kiinnityspaikkoja. Lapsilla oli viihdettä riittämiin kun yritimme siipan kanssa mallata hyllyjä ja kannakkeita seinälle, kokeiltiinpa hyllyä toiselle seinällekin, mutta ei se onnistunut. Saattoi päästä muutama kirosanakin kun projekti näytti menevän pieleen, mutta melkoisen mietintätauon jälkeen hoksattiin että voihan ne kannakkeet kiinnittää hyllyn yläpuolellekin! Tai minä keksin, ja ehdin innostua, kunnes tajusin että minun tekninen asiantuntemukseni ei sittenkään ehkä riitä päättämään onko se oikeasti mahdollista. Mutta olihan se, piti vain odottaa maanantaita ja toisenlaisia ruuveja, ja lopulta, lopulta hylly saatiin seinälle! Suunnitelma oli siis löyhä ja toteutus monivaiheinen, vaan lopputulos on juuri sellainen kuin halusinkin!

Lasten ikkunataidetta

Ikkunakalvovärit olivat mukavaa viihdykettä sairaspäivänä isompien kanssa (5v ja 7v). Pakkausten mukana tulevat kuviot ovat käytännössä aina liian vaikeita lasten itse tehtäviksi, mutta mitäs se haittaa kun kuviot voi tehdä ihan itsekin. Sanoisinpa että paljon hienompia nämä ovat kuin valmiit ;)

Ja kun kuviot on tehty piirtoheitinkalvolle leikaten kalvosta mukaan vähän kuviota isompi pala, näillä voi myös leikkiä ja asetella niitä eri tavoin ikkunaan. Joskus aikaisemmin irroittelin kuviot ohjeiden mukaan, mutta ne usein halkeilivat ja niiden poistaminen ikkunasta oli pitkän ajan jälkeen todella vaikeaa, joten onneksi sain tämän vinkin että pysyvät ikkunassa kalvonkin kanssa.

Ruukunsuojus ja kissahame

Meillä on sairasteltu kohta pari viikkoa, tai siis lapset ovat sairastelleet. Ompelukset ovat edistyneet hieman huonosti, useampi keskeneräinen on kyllä odottelemassa sitä hetkeä että ehtii ommella hieman enemmän kuin yhden sauman kerrallaan. Jotain piti kuitenkin keksiä väkerrettäväksi silloinkin kun keskittymismahdollisuudet eivät ole parhaimmillaan, joten kaivelin viime kesästä kesken olleet trikookudevirkkaukset esiin. En ole virkkausihminen noin yleensä ollenkaan, mutta viime kesänä ostin muovikassillisen valkoista trikookudetta sekä kympin virkkuukoukun haaveena matto ja kori. Löysin korin tekemiseen ohjeenkin, mutta yritelmä näytti kyllä ihan muulta kuin korilta ;) Pitkään meni ennenkö uskalsin siis koukkuun uudelleen tarttua, mutta nyt päätin yrittää pariin ei-niin-kauniiseen kukkaruukkuun virkattua päällistä, ihan ilman ohjetta. Ja onnistuin!

Pistän tähän itselleni muistiin miten tein, ehkä siitä on joskus jollekin muullekin apua alkuun pääsemisessä.

Trikookudetta, koon 10 virkkuukoukku. Loin viisi ketjusilmukkaa, yhdistin renkaaksi. Ensimmäisellä kerroksella virkkasin kaksi pylvästä jokaiseen silmukkaan, kolmannella kerroksella virkkasin aina kahteen silmukkaan kaksi ja kolmanteen yhden pylvään. Näistä tulikin jo sopivan kokoinen pohja näihin ruukkuihin, mutta kerroksiahan voi toki jatkaa jos on leveämpi ruukku. Käänsin työn ympäri ja jatkoin virkkaamista samaan suuntaan kuin mistä olin tullut, yksi pylväs jokaiseen silmukkaan. Kerroksia niin monta että ruukku peittyi mukavasti, päättely. 

Eräänä päivänä teki myös mieli ommella jotain pikaista ja simppeliä, joten tuhosin punaisesta pilvivelourista jääneen palasen lähes sellaisenaan kuopuksen hameeseen. Suorakulmainen pala kangasta, simppeli kissa-applikaatio, reilu pätkä resoria että saa käännettyäkin ja se oli siinä. 1v9kk ikäinen kuopus tykkää hurjasti elämänsä ensimmäisestä hameesta, joten kuvankin sain vasta kun hametta oli jo käytetty.

Late Lammas -huppari

Minulla on jostain syystä jo pitkään mielessä pyörinyt Late Lampaan tekeminen johonkin vaatteeseen ja tähän pojan velourhuppariin se sitten hyppäsi.  Huppari on oikeastaan vähän kuin harjoituskappale ja kaavan kokeiluversio ennen kalliimman kankaan leikkaamista, mutta tästä tuli mielestäni tosi kiva.

Hupparin velour on Eurokankaasta ja kaava Ottobren 1/09 Reima vetoketjuhuppari, koko 128cm. Vetskarinkin sain tällä kertaa ommeltua kupruilematta heti ensimmäisellä kerralla kun laitoin etureunoihin parin sentin tukikangaskaitaleet.  Kuvat eivät ole kovin häävejä, katsotaan saisinko jossain vaiheessa hyvän kuvan tästä pojan päällä, tänään ei onnistunut...

Hupun ompelin eka kertaa tälläisella kaavalla että päällikangas jatkuu hupun sisäpuolelle reilusti, mutta tykkäsin, helposti tuli siisti. Testasin tikkaukseen tuollaista ompelukoneen ommelta, en tiedä onko se tarkoituksenmukainen taso-ommel mutta näyttää minusta hyvältä.

Perusvaatteita ja kirppislöytöjä

Enpä ole tainnut ommella viikkoon yhtään mitään, ihmeellistä. Tässä kuitenkin kuvia joistain viime aikoina valmistuneista perusvaatteista jotka ovat jääneet bloggaamatta.

 Akuuttiin tarpeeseen paukkupakkasilla esikoiselle fleecehousut eurokankaan palalaarista syksyllä ostetusta fleecestä sekä perusvelourhousut keskimmäiselle eurokankaan veloureista. Käytin velourhousuihin kaksi jämäpalaa velouria, toisesta etukappaleet ja toisesta etukappaleet, molemmat ovat eurokankaan vaaleansinistä mutta hieman niissä taitaa olla värieroa olla (joskaan ei noin pahasti kuin kuvassa näyttäisi!), kelpaavat silti käyttöön. Fleecehousuihin kaavan piirsin suurpiirteisesti collegehousuista, velourhousujen kaava on sama kaava mitä olen aina näihin käyttänyt eli SKK 11-12/2009 kaava, poitsulle saa tehdä aina vaan 110cm kaavalla lisäten vain lahkeen mittaa (muuten käyttää 122-128cm vaatteita).

 Trikoopaidan kaava on ollut hakusassa esikoiselle. Näistä ylimmäisen tein jollain Ottobren teinikaavalla vähän muokaten, mutta ei siitä tullut oikein kiva. Keskimmäinen on Suuren Käsityölehden peruskaava, muuten kiva mutta vähän turhan reilu (tämä olikin jo pilvitunikan alla kuvassa). Alin on samalla kaavalla tehty kuin pojan monsteriautopaita, esikoinen kun vetäisi sen päälleen ja todettiin olevan muuten sopiva mutta hihan pituutta tarvittiin lisää ;) Tämän viimeisen kanssa oli muuten vain sitten ongelmia kun ehdin saumuroida jo valmiiksi ennenkö huomattiin että saumat reikiintyy, piti sitten vähän purkaa ja neulanvaihdon jälkeen surautella uudestaan. Mutta onpa tullut harjoitusta kaulustenkin kanssa. Kankaat muuten nanson palatrikoita, paitsi ylimmän paidan kukallinen kangas jo monta vuotta kaapissa marinoitunut palanen.

 Kuopukselle tein lily-legginssien kaavaa lyhentämällä kesäshortseja mekkojen kanssa käytettäväksi. Punainen nanson trikoota, keltainen vanha trikoopalanen kaapista.

 Hiihtolomareissulla löysin tällaisia ihania kankaita kirppikseltä. Mansikkakangas erityisesti sykähdyttää, saa nähdä mitä kivaa siitä keksisin (tai mihin raaskisin lopulta käyttää). Se on paksuhkoa Tampellan puuvillaa, käytettyä mutta tosi hyväkuntoista. Alin kukallinen on ohut verho ja päivänkakkarakangas on ohutta collegea (uutta).

Vähän on tullut napsuteltuakin, nämä nauhat tipahtivat postilaatikkoon hanhelista.